Tiistai 2.7. Kristinehamn (351km)

351km

Aamu Hortenissa oli epävakainen ja päätimme jättää suunnitellun Holmenkollenin kiertoajelun kokonaan väliin koska halusimme päästä Ruotsin puolle mahdollisimman kuivin jaloin. Lähdimme Hortenista kohti Osloa ja Drammenin nurkilta käännyimme tielle 319 joka jatkui etelän suuntaan kunnes sukeltaa Oslovuonon alle ja toiselle puolelle, joka oli suuntanamme. Juuri ennen kuin pääsimme tähän vuonon alittavaan tunneliin alkoi satamaan niin runsaasti että päätimme vielä ottaa yhdet sadeasusulkeiset ja kuinkas ollakaan, kun lähdimme jatkamaan matkaa niin heti seuraavan mutkan takana alkoi tämä tunneli ja toisella puolella ei tietenkään enää ropissut niin runsaasti, päätimme kuitenkin pitää sadeasut päälläämme. Tunnelin jälkeen taivuttelimme itsemmme E18 tielle jota sitten onkin aikomus seurailla aina Tukholmaan saakka. Tämä tienpätkä ei juuri kaksisia muistoja sitten jättänytkään mieleemme. Oslon ja Tukholman puolimatkaan oli tavoite ajaa ja näin se toteutui vaikka sovimme aloittavamme mökin kyselemisen jo Karlstadissa mutta ryhmämme kärkimies viittasi kintaalla koko Karlstadille ja päästeli putket punaisina ohi tämän pitäjän ja näin ollen suorastaan ajauduimme Kristinehamniin jossa oli ihan erinomainen leirintäalue, josta kuitenkin löytyi retkemme laadukkain mökki.

Täällä toimi jopa TV. Norjan puolella meillä oli kahdessa mökissä Tv sekä digiboxit mutta mitään kanavia niissä ei ollut, eikä saanut ohjelmoitua. Norjassa näköjään täytyy olla aurinkoinen ilma ja tuulen suunta sopivasta kulmasta jotta töllöttimeen saa näkymään muutakin kuin valikkokartan.

Illalla oli sen verran tylsää että makaillessani mökkimme sohvalla rävelsin Gps-laitettani ja tutkin siitä loppumatkan reittiä. Nollasin huvikseni gepsin lokit ja näin se aloitti mm . matkan mittaamisen nollista. Ja eipä aikaakaan kun hokasin jotta olin ihan siinä vaan sohvalla maatessani heittänyt lenkkiä jo lähes 300m, olin siis keksinyt loistavan tavan liikkua sohvalta käsin ja sammutin gepsukan aika nopeasti jotta en menisi ihan hapoille, ylikunnosta puhumattakaan.